Maahanmuuttajalasten ja -nuorten mielenterveys
Katso: Lapset ja nuoret pakolaisina (4 minuuttia).
Maailmassa
on noin 50 miljoonaa pakolaista. Millaisia kokemuksia lasten ja nuorten
pakolaisuuden takana on? Miten kokemukset vaikuttavat lapsiin ja
nuoriin? Vastaajana Kidutettujen kuntoutuskeskuksen psykologi Ferdinand
Garoff.
Lue lasten ja nuorten mielenterveydestä sekä psykososiaalisesta tuesta työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2017 julkaisemasta käsikirjasta - Ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten psykososiaalinen tukeminen perheryhmäkodissa ja tukiasunnoissa.
Mitä on lasten ja nuorten mielenterveys?
Lapsen ja nuoren hyvä mielenterveys ei ole vain mielenterveyshäiriön puuttumista, vaan sen voidaan ajatella olevan laajemmin sitä, että hän käyttää omaa potentiaaliaan, kestää päivittäistä stressiä, työskentelee tuotteliaasti ja antaa panoksensa itsensä ja yhteisönsä eteen. Mielenterveys ilmenee kykynä ihmissuhteisiin, toisista välittämiseen ja rakkauteen, kykynä ja haluna vuorovaikutukseen, työntekoon, sosiaaliseen osallistumiseen ja asianmukaiseen oman edun valvontaan.
Millaisia mielenterveysongelmia lapsilla ja nuorilla on?
Yleisimpiä nuorten mielenterveysongelmia ovat mieliala-, ahdistuneisuus-, käytös- ja päihdehäiriöt. Näiden esiintymisessä on ikään liittyviä eroja eli tietyssä iässä painottuvat tietyt ongelmat. Nuorten ongelmien ilmenemisessä tyypillistä on monihäiriöisyys eli monen ongelman samanaikainen ilmeneminen. Tämä näyttäisi pitävän paikkansa myös pakolais- ja turvapaikanhakijalasten ja -nuorten kohdalla. Lapsilla voi myös olla erilaisia oppimisvaikeuksia, syömishäiriöitä, nukkumisvaikeuksia, surullisuutta, väsymystä tai jopa itsemurha-ajatuksia. Myös masennusta ilmenee turvapaikanhakijalapsilla. Vakava epäsosiaalinen käyttäytyminen - etenkin väkivaltainen toiminta - liittyy monella tavoin kehityksellisiin vaikeuksiin, mielenterveyden häiriöihin ja traumaattisissa olosuhteissa kasvamisen kokemuksiin ja niiden psykososiaalisiin seurauksiin. Vakava ja jatkuva epäsosiaalinen käyttäytyminen edellyttää puuttumista. Kuitenkin nuori voi sortua väkivallantekoihin myös ilman näitä mahdollista pahoinvointia aiheuttavia seikkojakin, eivätkä nämä seikat suoraan ennakoi vakavaa epäsosiaalista käyttäytymistä.
Trauma ja stressi
Lähes kolmasosa alle 25-vuotiaista Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista on altistunut traumaattisille kokemuksille. Vakava traumakokemus muodostaa riskin traumaperäisen stressihäiriön (PTSD), muiden ahdistusoireiden ja mielialahäiriöiden synnylle tai aktivoitumiselle.
Traumaperäiselle stressihäiriölle on tyypillistä järkyttävän tapahtuman uudelleen kokeminen painajaisissa ja takautuvissa mielikuvissa, traumaan liittyvien asioiden, tunteiden ja ajatusten välttäminen sekä kohonnut vireystila ja tietoisuus vaarasta. Niinpä traumaperäisille oireille on tyypillistä yhtäältä trauman hallitsematon mieleen palautuminen ja kokemuksen elämyksellinen läsnäolo, ja toisaalta traumasta muistuttavien tilanteiden ja ajatusten välttely ja tunteiden puuduttaminen.
Lapsena koetulla vakavalla stressillä voi olla laaja-alaisia vaikutuksia ja pysyviä vaikutuksia aivojen rakenteisiin ja elintoimintoihin, käyttäytymiseen ja tunne-elämään vielä aikuisiässäkin. Stressi uhkaa elimistön tasapainotilaa. Stressireaktio on elimistön normaali ja tarkoituksenmukainen vaste stressille. Tavallisesti stressireaktio auttaa sopeutumaan uuteen tilanteeseen ja johtaa lopulta tasapainotilan palautumiseen. Ongelmia voi syntyä, jos stressi on liian voimakasta tai pitkäaikaista suhteessa yksilön kykyyn säädellä stressiä. Stressinsietokyky määräytyy yksilöllisesti ja stressin yksilöllinen vaikutus on monen tekijän summa.
Samankaltaisia tilanteita kohdanneista lapsista joillakin on vain joitakin oireita, jotkut taas täyttävät häiriön diagnostisen kriteeristön kokonaan ja jotkut voivat olla oireista vapaita. Näyttäisi myös, että vaikka lapsella olisi joitakin oireita, eivät ne välttämättä näyttäydy psykososiaalisina toiminnallisuuden ongelmina tai puutteina. Käytännössä varsinaiseen traumaperäiseen stressihäiriöön sairastuu vähemmistö traumaattisia tapahtumia kokeneista. Traumaperäisten ongelmien lisäksi lapsilla voi toki olla muitakin tekijöitä, jotka aiheuttavat huonovointisuutta, kuten esimerkiksi perheenyhdistämisprosessin vaikeudet tai läheisten ikävä.
On hyvä myös huomioida, että lapsen tai nuoren nykyisessä elämäntilanteessa voi olla asioita, jotka aiheuttavat hänelle pahaa oloa (esim. kiusaaminen), eikä se aina edellytä aiempaa kotimaassa ollutta traumatisoivaa tilannetta.
Lapsilla ei ole traumaperäisen stressihäiriön suhteen täysin samoja oireita kuin aikuisilla, ja siksi sen diagnosoiminen onkin vaikeaa. Huolimatta siitä, että lapsi ei välttämättä kerro avoimesti elämästään tai kokemuksistaan, voidaan perheryhmäkodissa tarjota pätevää ja toimivaa psykososiaalista tukitoimintaa. Se, että lapsi ei kerro elämästään, saattaa olla hänelle keino selviytyä.
Nykykäsityksen mukaan pakolaisia ja turvapaikanhakijoita mielletään turhan paljon mielenterveyden kautta ja monet muut tärkeät asiat jäävät vähemmälle huomiolle. Yksilö ei reagoi suoraviivaisesti tiettyyn ärsykkeeseen (vaikea kokemus) tietyllä reaktiolla (mielenterveysongelma), vaan vaikutusmekanismit ovat monisyisempiä. Joka tapauksessa on tärkeää miettiä, mitkä tekijät voivat suojella lapsen tai nuorten kehitystä traumoista huolimatta.
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. 2017. Käsikirja. Ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten psykososiaalinen tukeminen perheryhmäkodissa ja tukiasunnoissa.
Psykososiaalinen tuki perheryhmäkodissa
Psykososiaalinen tuki voi olla monenlaista toimintaa, jonka tavoitteena on rajoittaa, lievittää ja torjua psyykkistä stressiä aiheuttavien tapahtumien negatiivisia terveydellisiä ja sosiaalisia seurauksia.
Psykososiaalinen tuki voi olla akuuttia kriisiauttamista, mutta se ei rajoitu siihen vaan voi olla hyvinkin laaja-alaista. Kaikille nuorille keskusteluun perustuva toiminta ei sovi. Heille voidaan tarjota toiminnallisia auttamismuotoja, kuten erilaisia harrastuksia, kerhoja tai urheilua, joissa tehdään yhdessä jotakin ja keskustellaan samalla. Psykososiaalinen tukityö on nuoren tukemista koko sen ajan, kun nuori asuu perheryhmäkodissa tai tukiasumisyksikössä. Se ei rajoitu vain primaariseen psykososiaaliseen tukeen, jossa huomio kohdennetaan psyykkiseen, hengelliseen ja sosiaaliseen tukeen ja apuun jonkin yksittäisen, mielen tasapainoa horjuttavan tapahtuman jälkeen. Alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottotyössä psykososiaalinen tukityö ulottuu siis laaja-alaisemmin käytännön arkityöhön. Se on oleellinen osa asumisyksikössä tehtävää jokapäiväistä hoito- ja kasvatustyötä.
Traumatietoisen lähestymistavan ja psykososiaalisen tuen keskeiset rakennuspalikat ovat lasten turvallisuus, turvallisuuden tunteen rakentaminen sekä luottamus henkilökuntaan. Vuorovaikutus ja sen laatu on keskeinen tekijä ja paikka, jossa psykososiaalinen tuki joko syntyy tai jää syntymättä. Normaalissa arjessa tapahtuva psykososiaalinen tuki on parasta ja vaikuttavinta tukea. Hyvän vuorovaikutuksen lisäksi tarvittaessa järjestetään myös muita tukipalveluita niitä tarvitseville. Asumisyksiköiden toimintaa tulee ohjata periaate, jossa lapset nähdään yksilöinä ja lapsina.
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. 2017. Käsikirja. Ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten psykososiaalinen tukeminen perheryhmäkodissa ja tukiasunnoissa.
Pohdi: mitä on psykososiaalinen tuki?
Lue kahden perheryhmäkodin työntekijän laatima lista perusasioista
1. Hoiva ja huolenpito - Arkisten asioiden turvaaminen: ruoka, uni/lepo, vaatteet, perusturva, riittävä läheisyys ja läsnäolo aikuiselta.
2. Mahdollisuus toteuttaa omia vahvuuksiaan - esim. liikunnallisen tai taiteellisen innostuksen tai osaamisen kanavoiminen oikeanlaisiin harrastuksiin. Huomaa ja kehu!
3. Osallisuuden tukeminen - Talokokoukset, joissa nuoria kuunnellaan ja heidän kanssaan keskustellaan, dialogiin ja nuoren kuulemiseen pyrkivä omaohjaajatyö yms.
4. Molemminpuoliseen kunnioitukseen perustuva vuorovaikutus - Työntekijän tietoisuus omista ennakkoluuloistaan ja kulttuuritaustastaan ja niiden asioiden jatkuva reflektointi.
5. Nuoren oman uskonnon ja kulttuurin kunnioittaminen ja kannustaminen omien juurien ja oman kulttuurin säilyttämiseen - esim. juhlien, ruoan, tapahtumien yms. kautta ja niihin osallistumisen mahdollistaminen.
1. Perusasiat (arki) kuntoon. Jokaiselle turvallinen kodinomainen paikka kasvaa aikuiseksi, jossa turvallisia aikuisia.
2. Riittävä terveellinen ravinto. Ei turhia rajoituksia. Mahdollisuus tehdä ruokaa itse ja vaikuttaa siihen mitä syödään.
3. Jokaiselle nuorelle järkevä, yksilöllinen, osaamisen tasoa vastaava koulupaikka. Tukea tarvitaan erityisesti koulutuksesta toiseen siirtymisessä.
4. Mahdollisuus harrastuksiin ja työn tekemiseen, yksilöllisesti kiinnostusten mukaan. Harrastukset ovat hyvä tapa tutustua suomalaisiin.
5.Yksilöllinen ja kunnioittava ihmisen kohtaaminen.
6. Anna aikaa ja tilaa. Ei kannata ahdistaa ketään nurkkaan. Ei liikaa sääntöjä.
7. Anna lapselle oikeus noudattaa omaa itseään ja kulttuuriaan. Hyväksy ihmisen elämänhistoria.
8. Muista huumori ja elämänmyönteisyys. Virheistä oppii.
Pohdi: miten psykososiaalinen tuki ilmenee näissä perusasioissa?
Minun jokainen ilta
Koulusta
tulen tänne. Puoli tuntia oon netissä ja sitten tulee ikävä ja aika
menee hitaasti minun mielestä. Sitten mä päättää vaihtaa paikkaa ja
menen kuntosalille ja sitten uimaan vielä. Sitten tulen takaisin tänne
uimahallin jälkeen ja sitten mä meen internetiä käyttämään ja sitten
meen Facebookin kautta viettämään aikaa. Siellä mä näin kavereita
Facebokissa ja tulee hyvä olo mulle. Ja ne kaverit, jotkut heistä ovat
Ruotsissa ja jotkut heistä Iranissa. Keskustelen heidän kanssa arkisia
asioita eli milloin tulet koulussa ja mitä teet koulun jälkeen.
Tämmösiä kysymyksiä kysyn heiltä ja keskustellaan keskenään. Ja sitten sen jälkeen mä tuun omaan huoneeseen eli silloin kun mä meen sinne sänkyyn aina ajatukset pyörii perheasioissa. Mulla on ajatuksia mitä tekee mun vanhemmat, mitä he tekee tällä hetkellä, miten menee heillä. Tämän ajatuksen jälkeen tulee semmonen surullinen olo. Ja tämän ajatuksen jälkeen, vaikka mä yritän nukkua kestää kauan ennen kun mä kerkeän nukkua. Puoltoista, pari tuntia kestää tämän ajatuksen jälkeen, vaikka mä olen sängyssä niin ei nukuta. Ja sen vielä haluaisin sanoa, nämä ajatukset mitä tulla mulla mieleen mä en ajattele itseä vaan mitä perheelle kuuluu. Ja sit mä rukoilen. Sitten mun pitää mennä kouluun seuraava päivä. Yritän nukkua, nää ajatukset pyörii mun päässä, mutta yritän nukkua.
Hassan, Afganistan, 15v, kerrottu dariksi
(Lähde: Lähteenmäki, Minna. Alaikäisten turvapaikanhakijoiden mielenterveyden haasteet https://www.nuorisotutkimusseura.fi/nakokulma35)
Pohdi: millaista tukea nuoret voivat tarvita Suomessa?
Tutustu Suomen mielenterveysseuran julkaisuun Opas maahanmuuttajien parissa toimiville. Lue pakolaisuuteen liittyvistä mielenterveyden riskitekijöistä sekä erilaisista suojatekijöistä. Lue myös turvapaikanhakijan tukemisesta. Pohdi näiden avulla, millaista psykososiaalista tukea voit tarjota?
Lue aiheesta seuraavat artikkelit:
Kertaa keskeiset käsitteet:
-resilienssi (selvitymiskykyisyys, pärjäävyys)
-suojaavat tekijät ja riskitekijät
Traumatisoituminen
Katso: Traumaoireiden tunnistaminen ja hoito (3 minuuttia)
Ferdinand Garoff, Kidutettujen kuntoutuskeskus
Videot ovat osa Helsingin Diakonissalaitoksen työ- ja elinkeinoministeriön SYLVIA-hankkeelle tekemää koulutusmateriaalia pakolaisten psykososiaalisen tuen tarpeiden tunnistamiseen.
Huomioita:
-kaikilla pakolaisilla ei ole traumaoireita, vaikka on kokenut traumaattisia tapahtumia
-ihmisen kohtaaminen keskiössä, luottamuksellisen suhteen luominen olennaista
-kulttuuri- ja kielierojen huomioiminen
-traumainformoitu lähestymistapa
Katso: Pakolais- ja maahanmuuttajataustaisten lasten traumojen tunnistaminen ja hoito (3 minuuttia).
Psykologi, lasten ja nuorten psykoterapeutti Ann-Christin Qvarnström kertoo pakolais- ja maahanmuuttajataustaisten lasten traumojen tunnistamisesta ja hoidosta. Video on osa Helsingin Diakonissalaitoksen SYLVIA-hankkeelle tekemää koulutusmateriaalia pakolaisten psykososiaalisen tuen tarpeiden tunnistamiseen.
Katso: Miten lapsen ja nuoren traumatisoituminen voidaan tunnistaa? (3 minuuttia)
Kidutettujen
kuntoutuskeskuksen psykoterapeutti Päivi Korkeala kertoo, miten lasten
ja nuorten traumatisoitumisen voidaan tunnistaa. Miten
traumatisoituneita lapsia ja nuoria voidaan auttaa arjessa?
Huomioita:
-traumatisoituminen voi näkyä useilla eri tavoilla ja käytöksen piirteinä
-lapsen iänmukainen kehitystehtävä voi viivästyä tai jäädä toteutumatta
-lasten voi olla vaikeaa luottaa aikuisiin
-traumatisoituminen ei välttämättä näy ulospäin, lapsi voi olla ylikiltti ja pinnistellä yksin
-oireet voivat aktivoitua uudelleen, riskinä voinnin huononeminen muutostilanteissa, tuen tarvitseminen
-vanhemmilla ei aina riitä voimavaroja näiden lasten huomioimiseen
-tärkeää tiedostaa lasten vaikea tilanne, mieltä kuormittavat moninaiset kokemukset
-ennakoitavuuden ja jatkuvuuden huomioiminen on hyvin tärkeää
Tutustu KITU lapset ja nuoret -hankkeen loppuarviointiraporttiin. Pohdi raportista lainatun katkelman avulla, millaista tukea voit tarjota turvapaikanhakijaperheille ja -lapsille?
Traumatyöskentely vaatii, että potilas ja hänen perheensä elävät fyysisesti ja psyykkisesti turvallisessa sekä jokseenkin pysyvässä elämäntilanteessa. Traumojen hoito on harvoin mahdollista turvapaikanhakijan epävarmoissa olosuhteissa. Sen sijaan voi keskittyä lapsen, nuoren tai perheen nykytilanteeseen: asumiseen, koulunkäyntiin, kaverisuhteisiin, jaksamiseen perheessä, oireiluun ja tuensaantimahdollisuuksiin.
Psykiatrisessa ja psykoterapeuttisessa työskentelyssä turvapaikkahakijoiden kanssa masentuneisuus ja ahdistuneisuus liittyen oleskeluluvan odottamiseen viranomaisilta nousee usein esiin hallitsevana ongelmana. Keskeistä onkin tukea perhettä tai nuorta pitämään kiinni päivittäisistä rutiineista, sekä ylläpitämään sosiaalista elämää. Lapsen koulunkäynnin aloittaminen on erityisen tärkeää hänen kehityksensä tukemiseksi, vaikka tulevaisuuden näkymät ovat epävarmat koko perheelle.
Lähde:
Hakkarainen Elina, Laakso Rea, Qvarnström-Obrey Ann-Christin,
Vehviläinen Riitta. (2012) "Joka tapaamisen jälkeen on tunne, että
toivoa on". KITU lapset ja nuoret -hankkeen loppuarviointiraportti. HDL
RAPORTTI # 2/2012.
Katso: Pakolaistaustaisten nuorten mielenterveyden tukeminen (25 minuuttia)
Laura Happonen, projektityöntekijä, psykologi, Turun kriisikeskus / Serenetoiminta, Lounais-Suomen Mielenterveysseura ry.
Katso: Mielenterveys ja arki, nuoruusiän normaali kehitys (17 minuuttia)
Saara Westerholm (perheryhmäkodin vastaava ohjaaja)Katso: Yksiköstä lähtevä psykososiaalinen tuki ja arjen haasteet (35 minuuttia)
Riitta Moghaddam, erikoissuunnittelija Uudenmaan ELY-keskus.
Katso: MONET - Maahanmuuttajan mielen hyvinvoinnin edistäminen arjessa -seminaari (6h 32min)
Seminaari pidetty 28.9.2017
Huomioita:
-maahanmuutto on psyykkinen prosessi
-pakolaisten kohdalla psyykkiseen vointiin liittyy usein vaikeita elämänhistoriallisia tapahtumia, traumaattisia kokemuksia sekä luopumisen ja surun prosessi
-voi käydä niin, että myönteisen oleskeluluvan saaminen laukaisee surun prosessin
-kun elämäntilanne on vakaa ja turvallinen, on tilaa työstää omia kokemuksia: oireet voivat voimistua
Turvassa Suomessa! Lapsiperhe turvapaikanhakijana Suomessa -projektin vuonna 2017 julkaisemassa käsikirjassa käsitellään myös mielenterveyden tukemista.
Julkaisussa todetaan, ettei turvapaikanhakijoiden ei ole mahdollista hakeutua pitkäkestoiseen terapiaan ja kriisikeskuksissa annettava kriisiapu on olennaista. Kriisiapu on lyhytkestoista, keskimäärin se kestää viiden käynnin verran. SOS-kriisikeskuksen palvelut ovat suunnattu täysi-ikäisille, myös paperittomille. Lähetettä ei tarvita - kyse on matalan kynnyksen palvelusta. SOS-kriisikeskus järjestää keskusteluavun lisäksi tasapainoryhmiä, joissa opetellaan traumaoireiden hallintaa ja tunnistamista sekä infoja, joissa käsitellään mielenterveyden tukemista vaikeissa elämäntilanteissa. Joskus oireilu alkaa vasta oleskeluluvan saamisen jälkeen, kun tilanne rauhoittuu ja tunteet nousee pintaan. "Normalisointi" on iso osa mielenterveystyötä, ihmisille kerrotaan, etteivät omat reaktiot ole vääriä.
Lähde: Turvapaikanhakijaperheen mielenterveyden tukeminen. Teoksessa: Turvapaikanhakijaperhe. Kohtaamisen ja tuen käsikirja. Toim. Jenni Hurmerinta ja Anna Mikkonen. Ensi- ja turvakotien liitto 2017.
Maahanmuuttajille suunnattua tietoa mielenterveydestä on mielenterveystalo.fi- sivustolla. Siellä on tietoa muun muassa vaikeista elämäntilanteista, kriiseistä ja niistä selviämisestä, mielenterveyden häiriöistä sekä avun hakemisesta ja toipumisesta. Sivujen avulla voit muun muassa tunnistaa omia selviytymiskeinoja, ymmärtää maahanmuuttoprosessia tai pohtia, mikä auttaisi yksinäisyyteen. Tietoa löytyy englanniksi, venäjäksi, arabiaksi, kurdi-soraniksi ja somaliaksi.
Tutustu sivuihin ja pohdi, voitko hyödyntää sivujen materiaalia työssäsi?