10 hyvää käytäntöä saapuvien maahanmuuttajien vastaanottoon

1. Panostus alkuvaiheessa tapaamisiin ja asioiden hoitoon.

2. Asumisohjeistus ensimmäisen kotikäynnin yhteydessä, mielellään heti saapumista seuraavana päivänä.

3. Omaehtoisen opiskelun tukeminen
◦ maksulliset kurssit joita ei rinnasteta kotoutumiskoulutukseen, esim. työväenopisto
◦ bussikortti kurssille kulkemiseen
◦ materiaalihankinnat

4. Kuntarajat ylittävä verkostoyhteistyö ja kommunikointi hallintokuntien välillä. Yhteistyön tarkoituksena on palvella asiakasta mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti. Asiakkaan tulisi olla palvelujen keskiössä ja mukana häntä koskevassa päätöksenteossa.

5. Yhteydenpito ja luottamuksellisen suhteen luominen: vaikka erityisen kriittisiä asioita ei olisi hoidettavana, perheeseen kannattaa pitää säännöllisesti yhteyttä luottamuksellisen suhteen muodostamiseksi. Tällöin hoidettavat asiat eivät pääse kasautumaan.

6. "Asiointiopastukset" tärkeimmissä palveluissa.
◦ Tulkkaus
◦ Molempien vanhempien osallisuuden tukeminen
◦ Täysi-ikäisten tai pian täysi-ikäistyvien nuorten osallisuuden tukeminen
◦ Kela: mikä Kela on, mitä se tekee
◦ Pankki: päivittäisten pankkiasioiden hoito
◦ Terveyspalvelut
◦ Perheille
suunnatut palvelut
◦ Nuorisopalvelut
◦ Liikunta ja vapaa-aika

Jokaisessa palvelussa työntekijät ovat oman toimialansa ammattilaisia ja asiantuntijoita. Vapauttaa sosiaalityöntekijän resursseja.

7. Suora ja rohkea puheeksiottaminen. Kysy vaikeistakin asioista suoraan ja selkeästi. Kerro asiakkaalle, että tämä on Suomessa tapana, eikä se ole epäkunnioittavaa. Kerro asiakkaalle, että myös hänen tulee puhua asioista suoraan.

8. Avoin ja kunnioittava keskustelukulttuuri. Kysy, keskustele ja anna asiakkaalle tilaa kertoa oma tarinansa ja näkökulmansa. Asiakkaan kulttuurista tietämättömänä ja siitä ulkopuolisena oleminen voi olla myös etu.

9. Keskustelu yhteiskuntaan ja kulttuuriin liittyvistä asioista, yhteneväisyyksistä ja eroista

◦ Älä oleta vaan kysy, tarpeen vaatiessa leiki tietämätöntä!
◦ Anna asiakkaan selittää oma kokemuksensa.
◦ Kulttuurien ja tapojen vertailu voi toimia sillanrakentajana syvempiin keskusteluihin.
◦ Yhtäläisyydet ja erot eivät välttämättä ole itsestäänselvyyksiä asiakkaalle.
◦ Heijastelkaa yhdessä sitä, miten Suomessa ja kotimaassa toimitaan.
◦ Pohtikaa yhdessä, millaisia ristiriitatilanteita lähtömaan ja Suomen tapojen ja ajatusmallien välillä voi olla.

10. Nuoren yksilöllinen huomioiminen.
◦ Myös perheensä luona asuva maahanmuuttajanuori tarvitsee ajan sekä tilan pohtia muutoksia identiteetissään ja elämässään puolueettoman aikuisen kanssa.
◦ Nuoren yksilöllisellä tapaamisella ja hänen kuuntelemisellaan voi olla suuri merkitys nuoren kotoutumisessa ja hänen osallisuuden kokemisessaan. Älä oleta vaan kysy, tarpeen vaatiessa leiki tietämätöntä!