2. Harjoitukset

Tehtävä - Suomalainen työkulttuuri

Miten kertoisit suomalaisesta työkulttuurista ulkomaalaistaustaiselle ihmiselle? Mitä asioita nostaisit esiin?

Pohdi, miten selittäisit selkeästi seuraavat asiat ihmiselle, joka ei tunne lainkaan Suomen kulttuuria ja käytäntöjä.

- Peruskoulu - toisen asteen koulutus - korkeakoulu

- Työllisyyspalvelut

- Työsopimus

- Työehtosopimus

- Työhakemus

- Verotus

Tehtävä - Palvelujen moninaisuus (vai pirstaleisuus?)

Tutustu tämän valmennuspaketin tietoperustan Työelämä ja ammatti -osuuden videoiden avulla eri hankkeisiin, joilla tuetaan maahanmuuttajia.

Tehtävä - Haastattelu

Ota selvää mitä työnhakua tukevia palveluja maahanmuuttajanuorille on tarjolla kotikunnassasi?

Keskustele työnhausta maahanmuuttajan / maahanmuuttajien kanssa, mitä asioita he nostavat esille, mitä palveluja he ovat saaneet, missä heitä on autettu, missä ei ole autettu. Onnistumisen kokemuksia, epäonnistumisen kokemuksia?

Kirjoita essee haastatteluista. Mitä asioita on tehty viranomaisten taholta, mitä maahanmuutajan taholta? Mitkä asiat ovat mielestäsi onnistuneet ja missä olisi voitu toimia paremmin näiden henkilöiden
kohdalla?

Tehtävä - Oma työelämä

Pohdi nykyisen / entisen / kuvitteellisen työpaikkasi kohdalla, miten ottaisit parhaiten uuden maahanmuuttajatyöntekijän vastaan. Jos toimisit maahanmuuttajan työparina, miten omilla toimillasi
auttaisit häntä sopeutumaan työelämään?

Tehtävä - Verkkopankkitunnukset

Mitä tarvitaan saadakseen Suomessa verkkopankkitunnukset?

Mihin kaikkeen itse käytät verkkopankkitunnuksia? Luettele palveluita, viranomaistahoja, nettilaskuja, ym. joihin sinulla on pääsy tunnuksilla.

Miten toimisit, mikäli et voisi käyttää verkkopankkitunnuksia? Mitä kautta saisit verkkopankkitunnuksilla suorittamasi toiminnot hoidettua?

Case "Abir"

Abir on muslimityttö, joka haluaisi pitää kuntoaan yllä ja liikkua säännöllisesti. Abir elää tällä hetkellä kotoutumistuella, koska hän opiskelee maahanmuuttajien valmistavia opintoja ammattiopistossa. Naisille suunnatut kuntosalit maksavat 75- 100€ kuukaudessa. Eräs yritys tarjoaa kuntosalipalveluita hintaan 19.90€/kk ja kyseisen ketjun kuntosaleilla on naisille oma huone, jossa voi treenata suljettujen ovien takana, mutta kyseisen yrityksen laskutus on mahdollista hoitaa ainoastaan e-laskuna. Abirilla ei ole verkkopankkia, koska saadakseen verkkopankkitunnukset, tulee muilla kuin EU-kansalaisilla olla Suomalainen henkilökortti (kotimainen passi ja suomalainen oleskelulupakortti eivät ole riittävät todisteet henkilöllisyyden todentamiseen).

Miten auttaisit tätä nuorta?

(Verkkopankkitunnusten puuttuminen estää nuoren kohdalla myös mm. asuntojen asuntoilmoituksen tekemisen/muokkaamisen, Kelan sivuilla opiskelupäivien ilmoittamisen kotoutumistuen maksamista varten ja laskutkin pitää käydä maksamassa pankissa tai maksuautomaatilla.)

Tehtävä - Yhteiskunnalliset esteet

Mitä yhteiskunnallisia esteitä yksin maahan tullut nuori Afran kohtaa ja joutuu selvittämään?

Mitkä ovat kriittisimmät pisteet ja tärkeimmät kohdat, joissa apua tarvitaan?

Case "Afran"

(Helsinkiläisen Afranin tarina kirjasta: Nieminen, Harri & Kivijärvi, Antti (toim.): Kiertoteitä. Maahan muuttaneet nuoret yhteiskunnallisten esteiden edessä. Helsinki: Into, 2015.)

Afran oli 24-vuotiat jäädessään asunnottomaksi. Hän oli asunut Nuorisoasuntoliiton soluasunnossa, jossa oli viiden vuoden enimmäisasumisaika. Tämä viisi vuotta oli kulunut umpeen, ja Afran joutui muuttamaan pois.

Ennen asunnottomaksi jäämistään Afranin elämässä oli myös muita mullistuksia. Hänellä oli todettu aikuisiän diabetes, jonka vuoksi ammatilliset haaveet olivat menneet uusiksi. Afran oli työskennellyt muutamia kuukausia kuljetusalalla osa-aikaisena työntekijänä. Sairastuttuaan diabetekseen hän ei Suomen lakien mukaan kuitenkaan voinut enää työskennellä kuljetusalalla.

Afran oli 17-vuotiaana Suomeen muuttaessaan käynyt maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan koulutuksen ja aloittanut aikuisille suunnatut peruskouluopinnot. Peruskouluopinnot olivat kuitenkin jääneet kesken, kun Afran oli nopean työllistymisen toivossa ottanut vastaan pakettiauton kuljettajan työn. Työttömäksi jäätyään Afran palasi opiskelemaan kesken jääneitä peruskouluopintoja. Hänen suunnitelmissaan olivat myös ammattiopinnot ja uusi työpaikka rakennustyömiehenä tai varastoalalla. Opinnot Afran suunnitteli rahoittavansa työskentelemällä opintojen ohessa; peruskouluopinnot sijoittuivat iltaan ja ne oli suunniteltu päivätyössä käyvälle sopiviksi. Afran oli tehnyt aiemmin lyhyitä pätkiä siivousalan töitä ja hän uskoi saavansa ainakin osa-aikaista työtä siivousalalta.

Todelliset vaikeudet alkoivat, kun Afran jäi asunnottomaksi pian peruskouluopintojen aloittamisen jälkeen. Afranille oli kerrottu, että Nuorisoasuntoliiton asunnoissa ei voisi asua loputtomiin, mutta hän oli kuvitellut, että uusi asunto löytyisi muutamassa kuukaudessa. Tilanne oli kuitenkin toinen. Afran soitti sosiaalityöntekijälle, joka ei voinut auttaa muuten, kuin tarjoamalla Afranin tavaroille varastopaikkaa. Helsingin kaupungin tiukennettujen linjauksien mukaan Afran ei ollut oikeutettu kriisi- tai väliaikaisasuntoon, eikä sosiaalitoimisto välitä asuntoja.

Afran oli tullut Suomeen tätinsä perheen kanssa, mutta hän ei voinut mennä heidän luokseen asumaan edes väli aikaisesti, koska asuintilat olivat jo nyt ahtaat. Lisäksi tädin näkemyksen mukaan Afranin pitäisi pärjätä aikuisena jo yksin. Afranin ja tädin välit eivät olleet parhaat mahdolliset ja Afran oli aina tuntenut itsensä ulkopuoliseksi muusta perheestä. Afran jäi siis täysin asunnottomaksi. Osoitteekseen hän muutti poste restanten ja yöpaikan hän etsi yö tai viikko kerrallaan ystävien, tuttujen ja tuntemattomienkin nurkista. Nyt aikaisemmin todettu diabetes alkoi todella vaikuttaa hänen elämäänsä. Lääkkeet olisi pitänyt säilyttää kylmässä ja ottaa säännöllisesti, mutta tämä on miltei mahdotonta ihmiselle, joka ei välttämättä aamulla herätessään tiennyt missä hän seuraavan yön nukkuu.

Afranin rahatilanne heikentyi asunnottomuuden myötä olennaisesti. Opiskellessaan peruskouluopintoja Afran ei voinut saada opintotukea tai työttömyysetuutta, koska Kela tulkitsi opinnot osa-aikaiseksi ja TE-toimisto päätoimisiksi. Näin Afranin ainoaksi tuloksi jäi toimeentulotuki, josta hänen täytyi maksaa vaihtelevia summia yöpaikkaansa vastaan. Afran oli huomannut, että edes ystävien apu ei ole ilmaista, ja usein kuukauden tuloista miltei puolet menivät asumismenoihin. Asumiskuluja ei voitu myöskään ottaa huomioon toimeentulolaskelmaa tehdessä, koska Afran ei saanut maksuista kuittia, eivätkä ne siten olleet hyväksyttäviä asumismenoja.

Afran haki asuntoja monista paikoista ilman tulosta. Suurimpia ongelmia olivat vuokra-asuntojen kalleus,
yksityisten vuokranantajien suhtautuminen määräaikaiseen oleskelulupaan ja näistä johtuva riippuvuus muutamasta vuokratalo- yhtiöstä. Hoasilta Afran ei voinut hakea opiskelija-asuntoja, koska perusopetuksessa opiskeleva ei ole oikeutettu niihin. Helsingin kaupungin omistamaan Stadin asuntoihin Afran oli jättänyt hakemuksen kuukausia aiemmin, mutta jono- tusajat ovat erittäin pitkiä
ja kiireellisiksi luokiteltuja haki- joitakin on reilusti enemmän kuin vapaita asuntoja. Saton ja VVO:n tarjoamien asuntojen vuokrahinnat menevät useimmiten sosiaalitoimiston hyväksymän maksurajan yli. Nuorisoasuntoliiton asunnoissa Afran ei voinut enää asua asumisajan mentyä umpeen. Jäljelle jäi vain muutamia varteenotettavia asunnon vuokraajia, kuten S-asunnot ja Nuorisosäätiö. Hakemuksia Afran jätti kuitenkin kaikkialle. Asuntoa ei vain tuntunut löytyvän ja Afranin ahdinko syveni.

Asunnottomuus vaikutti Afranin elämään monin tavoin. Opiskelusta tuli haasteellisempaa ja terveydentila heikkeni lääkityksen vaikeutuessa. Kaikkien voimavarojen mennessä yöpaikan etsintään ja arjen koossa pitämiseen, työnhakuun ei enää riittänyt aikaa ja voimia. Tilanteen pitkittyessä Afranin mieliala alkoi painua alas ja sekavan arjen koossa pitämisestä tuli entistä raskaampaa. Afran tunsi tilanteessa epätoivoa ja tulevaisuus näytti vaihtoehdottomalta.

Afran haki tilanteeseen apua ystäviltä ja tutuilta ja yöpaikka yleensä löytyikin pienen etsinnän jälkeen. Toisinaan hän yöpyi myös täysin tuntemattomien ihmisten luona. Pelkästään hyvää hyvyyttään kaikki ihmiset eivät Afrania auttaneet, vaan vaativat rahan lisäksi erilaisia palveluja yöpaikkaa vastaan. Ruoan laittaminen ja huoneiston siivoaminen olivat tavanomaisia palveluksia, joilla Afran kuittasi osan maksusta. Alisteinen asema kävi henkisesti raskaaksi ja vaikutti Afranin ja häntä auttavien ihmisten välisiin suhteisiin vahingollisesti. Afran koki, että häntä ei nähty enää tasavertaisena ihmisenä ja ystävänä, vaan palvelijana tai orjana, joka yöpaikkaa vastaan joutui täyttämään auttajiensa tarpeita.

Afran ei myöskään aina päässyt majapaikkaansa lepäämään silloin, kun olisi sitä tarvinnut. Asunnon haltija halusi välillä viettää aikaa mies- tai naisystävänsä kanssa, eikä vieraan silloin sopinut tulla asuntoon. Toisinaan asunnon haltija vietti iltaa kaupungilla, kun Afranin olisi pitänyt päästä valmistautumaan seuraavaan koulupäivään. Harvemmin Afran sai omia avaimia asuntoon. Hän ei tuntenut majoittajiaan niin hyvin, että niitä olisi voinut hänen huomaansa luottaa. Asunnottomuus merkitsi Afranille kodittomuutta: vaikka hänellä oli joskus pidempiaikainenkin asuinpaikka, se ei ollut hänen kotinsa, jossa hänellä olisi ollut määräysvaltaa. Afran oli täysin auttajiensa armoilla.

Mihin kaikkeen Afranin yllättävä asunnottomuus vaikuttaa ja miten lähtisit Afrania auttamaan?

Kuinka pahaksi Afranin tilanteen on mentävä, jotta hän saa apua nopeasti?

Tehtävä - Oma asema Suomessa

Kirjoita ylös / pohdi omia sosioekonomisia lähtökohtiasi ja sosioekonomista tilannettasi tällä hetkellä.

Mitä hyvinvointiisi vaikuttavia aineellisia voimavaroja sinulla on? (tulot, omaisuus, asumistaso)

Mitä mahdollisuuksia sinulla on hankkia aineellisia voimavaroja, jotka voivat parantaa hyvinvointiasi? (koulutus, ammatti, asema työelämässä/työmarkkinoilla)

Miten sosioekonominen asemasi muuttuisi, jos sinut siirrettäisiin toiseen maahan ja kulttuuriin, jossa et tunne kieltä, etkä koulutusjärjestelmää? Mitä vaikeuksia kohtaisit?

Keskustelua heränneistä ajatuksista.

Tehtävä - Eriarvoisuuskävely

Maahanmuuttajiakin on monenlaisia. Toteuta mielessäsi / paperilla (joku nettiohjelma?) eriarvoisuuskävely.

Eriarvoisuuskävelyssä kaikki ovat aluksi samalla viivalla. Jokaisesta väittämästä, joka henkilön kohdalla toteutuu, henkilö siirtyy yhden askeleen eteenpäin. Lopuksi tarkastellaan mitkä ovat todelliset lähtökohdat

Henkilö 1: Sinä itse tällä hetkellä.

Henkilö 2: Sinä, kun olet muuttanut työn perässä Ruotsiin.

Henkilö 3: Sinä, tilanteessa, jossa olet joutunut muuttamaan puolisosi työn perässä Espanjaan.

Henkilö 4: Sinä, tilanteessa, jossa olet jättänyt kotisi ja matkustanut yksin ilman virallisia papereita vieraaseen kulttuuriin.

Väittämät

- Sinulla on säännöllinen tulonlähde.

- Sinulla on perhe, jonka luona vierailet säännöllisesti.

- Sinulla on ammatillinen koulutus.

- Osaat kirjoittaa ja lukea paikallista kieltä.

- Sinun tulee elättää toinen henkilö tai toisia henkilöitä.

- Sinulla on asunto.

- Olet toisen henkilön tulojen varassa.

- Sinulla on henkilöllisyystodistus.

- Lisää ajatuksia ?

Tehtävä - Case "Ali"

Ali on 20-vuotias nuori mies, joka opiskelee ammattikorkeakoulussa. Ali jäi asunnottomaksi, koska sosiaalivirasto ei enää̈ jatkanut määräaikaista sopimusta Forenomin tilapäisasuntoon. Uutta asuntoa ei ole löytynyt aktiivisesta etsimisestä̈ huolimatta.

Ali on tullut yksin maahan viisi vuotta sitten. Ainoat Suomessa asuvat sukulaiset asuvat toisessa kaupungissa, eikä Ali ole heidän kanssaan tekemisissä, kuin satunnaisesti.

Ali on ollut ahkera opiskelija ja hoitanut koulunkäynnin huolella. Viimeisen kuukauden ajan poissaoloja on ollut paljon, kouluun tullessaan hän on todella väsynyt ja tehtäviä̈ on jäänyt tekemättä̈. Lisäksi hän on lähes aina samoissa vaatteissa ja kulkee ison urheilukassin kanssa, josta löytyy hänen koko omaisuutensa.

Mistä Alin ongelmat mahdollisesti voisivat johtua? Mihin kaikkeen asunnon puuttuminen voi johtaa?

Tehtävä - Asunnottomuus

Etsi tietoa asunnottomuudesta kotikunnassasi, kuinka suuri osa asunnottomista on maahanmuuttajia?

Mitä väyliä yksin olevalla maahanmuuttajanuorella on saada asunto?

Miten maahanmuuttajien asunnottomuus eroaa kantasuomalaisen asunnottomuudesta?