Kohtaamisia: Kulttuurierot ja arjen haasteita

Monikulttuuristen perheiden kohtaaminen - hyvä tietää

Monikulttuuriset perheet ovat moninaisia, esimerkiksi vasta maahan tulleita, pitkään Suomessa asuneita, toisen tai kolmannen sukupolven edustajia, monikulttuurisia parisuhteita ja monikulttuurisista parisuhteista syntyneitä lapsiperheitä.

Vaikka valtavirrasta erottuvaa kulttuurista ja uskonnollista erilaisuutta tarkastellaan usein ongelmien ja
haasteiden kautta, myös etnisiin vähemmistöihin kuuluvien elämä sujuu pääosin hyvin. Yksittäiset yksilöt ja perheet käyvät kuitenkin läpi erilaisia vaiheita, joiden kuluessa he löytävät oman tapansa elää Suomessa.

Muuton jälkeen aikaisemmat sosiaaliset verkostot heikkenevät ja samaan etniseen ryhmään kuuluvista saattaa tulla tärkeä viiteryhmä, mikä selittää etnistä keskittymistä.

Perhedynamiikka on yhteisöllisyyttä korostavissa kulttuureissa erilaista kuin länsimaissa. Perheen sisäiset valtasuhteet ja sukupuoliroolit ovat muutospaineiden alla. Perheiden odotukset ja vaatimukset eivät aina ole helposti yhteensovitettavissa esimerkiksi koulun ja terveydenhuollon kanssa.

Monelle yhteisöllisestä kulttuurista tulevalle kunnia ja kasvojen säilyttäminen on tärkeää. Esimerkiksi vanhemmille lasten rajoittaminen voi olla keino säilyttää perheen ja yhteisön kunnia. Sekä miehet että naiset ajattelevat melko samalla tavalla kunniasta ja siihen liittyvistä seurauksista: myös naiset ja äidit saattavat rajoittaa ja kontrolloida lapsiaan.

Epävarmuus tulevaisuudesta ja mahdollisesta paluusta lähtömaahan voivat vaikuttaa varsinkin pakolaistaustaisen elämään.

Uudelle alueelle siirtymiseen voi liittyä kulttuurishokki, joka voidaan jakaa neljään vaiheeseen:

1. Kuherrusvaihe - alkuinnostus, johon liittyvät innokkuus ja erojen ymmärtäminen

2. Torjuntavaihe - turhautuminen, johon liittyy turhautumista uuteen ympäröivään kulttuuriin sekä turvautumista omaan, tuttuun ja turvalliseen kulttuuriin

3. Tasapainon haku - hyväksyminen, jossa arvioidaan eri kulttuurien piirteitä

4. Kahden kulttuurin hallinta - kaksikulttuurisuus, johon liittyy kahden kulttuurin hallinta kielen, tapojen ja toiminnan osalta sekä ulkopuolisuuden tunteen väheneminen

Valtakulttuuriin sopeutuessa jokaisen etniseen tai kulttuurivähemmistöön kuuluvan on otettava kantaa kahteen kysymykseen:

1) Miten tärkeää on säilyttää oma kulttuuri ja siihen liittyvä identiteetti

2) Miten tärkeää on ylläpitää hyvää suhdetta ja kiinteää yhteyttä koko yhteiskuntaan ja valtaväestöön

Maahanmuuttajanuoret

Maahanmuuttajien Suomessa syntyneistä ja kasvaneista lapsista käytetään yleisesti nimitystä toinen sukupolvi. Ensimmäisen eli aikuissukupolven ja toisen sukupolven väliin jää laaja ryhmä lasten ja nuorten maahanmuuttosukupolvia.

Maahanmuuttajanuorilla on kantaväestöön verrattuna moninkertainen riski jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle.

Ulkomaalaistaustaiset nuoret jatkavat jopa kaksi kertaa suomalaistaustaisia nuoria harvemmin peruskoulusta toisen asteen opintoihin: vuonna 2014 ulkomaalaistaustaisista nuorista miehistä 18 prosentilla koulunkäynti oli keskeytynyt perusasteen tutkintoon.

Erityisesti oppivelvollisuusiän loppuvaiheessa tai sen jälkeen maahan muuttaneet nuoret aikuiset ovat haasteellisessa asemassa.

Vuonna 2014 myöhemmällä iällä Suomeen muuttaneista 18 prosenttia oli keskeyttänyt koulunkäynnin varhain. Lisäksi ulkomaalaistaustaisista nuorista, joiden suomen tai ruotsin kielen taito oli jäänyt vähäiseksi, 22 prosenttia oli vuonna 2014 koulutuksen ja työelämän ulkopuolella.

Nuorten kohtaama rasismi

Rasismi on suomessa koulumaailmassa vahvasti läsnä oleva ilmiö, jota opettajatkaan eivät aina tiedosta tai ota vakavasti. Aikuiset ja nuoret myös kokevat asioita eri tavalla: Esimerkiksi nuoresta pahalta tuntuvat pitkät katseet voivat tuntua opettajista toissijaisilta.

Kouluikäisten lasten ja erityisesti nuorten kertomuksissa myös harrastuksissa neuvotellaan erilaisuudesta. Rasismi ilmenee paitsi lapsiin ja nuoriin muiden taholta kohdistuvana avoimena rasismina myös rasismin värittäminä ajattelu- ja puhetapoina.

Rasismin kokemusten käsittely voi joskus olla hankalaa: etuoikeutetun asemaan asemoituneen on vaikeaa tai mahdotonta siirtyä sellaiseksi lähimmäiseksi, joka "ymmärtää siksi, että on itse kokenut aivan samanlaisia asioita".

Toisaalta yhteiskunnan monikulttuuristuminen luo Suomessakin jatkuvasti uusia tilanteita ja kohtaamisia, joissa rasismin kysymykset ovat läsnä.

Tarttumalla näihin tilaisuuksiin voimme oppia, muuttaa asioita ja samalla muuttua. Kuka tahansa
voi juuristaan riippumatta osallistua rasismin vastustamiseen ja rasismia kokevien tukemiseen.

Pohdittavaa:

1) Oletko kokenut joskus kulttuurishokin? Missä, millaisessa tilanteessa ja millä tavalla se ilmeni?

2) Katso video 10-vuotiaan adoptiopojan kohtaamasta rasismista:

Millaisia ajatuksia keskustelu herättää sinussa? Jos näkisit tilanteet, joista lapsi videolla kertoo, miten puuttuisit niihin?

3) Video (ks. tehtävä 2) liittyy Suomessa kasvaneen, suomea äidinkielenään puhuvan Suomen kansalaisen kokemuksiin rasismista.

Pohdi, miten kokemukset eroaisivat, jos kyse olisi turvapaikanhakijana tai pakolaisena Suomeen tulleesta nuoresta?

Miten kokemukset eroavaisivat, jos kyse olisi valkoihoisesta, esimerkiksi venäläisestä tai amerikkalaisesta maahanmuuttajanuoresta?

4) Perehdy Faktaa maahanmuutosta -sivuston osioon, jossa kerrotaan maahanmuuttokielteisistä toimijoista ja peilaa sitä omiin havaintoihisi https://www.maahanmuutto.net/6

Millaista on se maahanmuuttokielteinen puhe, joka on vallinnut viime vuosina? Millaisissa kanavissa maahanmuuttokielteistä puhetta on ilmennyt eniten?

Tutustu:

Monikulttuurisuus asiakastyössä -verkkokoulu

Miten kohdata eri kulttuurista tuleva asiakas? Monikulttuurisuus asiakastyössä -verkkokoulu on tarkoitettu avuksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään asiakkaita eri kulttuureista.

Monikulttuurinen osaaminen -verkkokoulu

Monikulttuurinen osaaminen -verkkokoulun tarkoituksena on kehittää sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten monikulttuurista osaamista.

Vihapuhe ja sananvapaus - työkaluja teemojen käsittelemiseen:

LATAA Vihapuhe ja sananvapaus.pdf

Sata omenapuuta - moninuorinen Suomi -hanke

Sata omenapuuta - moninuorinen Suomi -hanke tukee kolmansien maiden pakolaistaustaisten 12-25-vuotiaiden nuorten kotoutumista Turkuun, Raisioon ja Uuteenkaupunkiin.

Lähteet:

Cantell, M; Lappalainen, R; Salmio, T. & Varis, T. 2000. Monikulttuurisen nuorisotyön käsikirja. Helsinki:
LK-Kirjat.

Faktaa maahanmuutosta 2017. Viitattu 11.11.2017 https://www.maahanmuutto.net/

Rastas, Anna. 2007. Rasismi lasten ja nuorten arjessa. Transnationaalit juuret ja monikulttuuristuva Suomi. Väitöskirja. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos. Tampere: Tampere University Press.
Viitattu 16. 11.2017 https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/67726/978-951-44-6964-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Martikainen, T. 2013. Religion, Migration, Settlement. Reflections on Post-1990 Immigration to Finland. Boston: Brill.

Martikainen, T; Sintonen, T. & Pitkänen, P. 2006. Ylirajainen liikkuvuus ja etniset vähemmistöt. Teoksessa T. Martikainen (toim.) Ylirajainen kulttuuri. Etnisyys Suomessa 2000-luvulla. Helsinki: SKS.

Taira, Teemu. 2015. Pehmeitä kumouksia. Uskonto, media, nykyaika. Eetos-julkaisuja (osa 17). Turku: Eetos.

THL 2017. Maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus -käsitteistöä. Viitattu 9.11.2017 https://www.thl.fi/fi/web/maahanmuuttajat-ja-monikulttuurisuus/tyokalut/käsitteet