Kun maahanmuutto lisääntyi Suomessa voimakkaasti 1990-luvun alussa, Suomessa ei oltu vielä luotu nykyisenkaltaista maahanmuuttopolitiikkaa järjestelmineen. Maahanmuuttopolitiikkaa alettiin rakentaa käytännön tilanteiden pakottamana.

Yllättäen lisääntyneen maahanmuuton seurauksena syntyi virallinen kotouttamispolitiikka, jonka keskiössä olivat inkerinsuomalaiset paluumuuttajat sekä pakolaisina ja turvapaikanhakijoina maahan saapuneet. Kotouttamislaki annettiin vuonna 1999.

Maahanmuutto koskettaa kaikkia yhteiskunnan sektoreita, ja siksi keskeisiä toimijoita ovat työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sisäministeriö. Kuntatasolla vastaavia toimijoita ovat työvoimavirastot, poliisi, kouluvirastot sekä sosiaali- ja kulttuuritoimet.

Maahanmuuttolukuja (Tilastokeskus)

Vuonna 2016 Suomen väestöstä ulkomaalaistaustaisia oli 364 787 eli 6,6 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisista yli puolet asui Uudellamaalla, ja myös Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa ulkomaalaistaustaisia asui suhteellisesti enemmän kuin koko maassa keskimäärin.

Vuonna 2016 ulkomaalaistaustaisten osuus oli suuri erityisesti monissa Ahvenanmaan kunnissa, pääkaupunkiseudulla, Pohjanmaan Korsnäsissä ja Närpiössä sekä Turussa, joissa ulkomaalaistaustaisten osuus vaihteli kymmenestä 20 prosenttiin. Noin neljäsosa ulkomaalaistaustaisesta väestöstä asuu Helsingissä.

Varsinkin
1990-luvulla Suomeen suuntautuneen maahanmuuton ensimmäinen kohde oli Helsinki, josta ulkomaalaistaustaiset ovat myöhemmin hakeutuneet muualle pääkaupunkiseudulle. Pakolaisten kuntiin sijoittaminen ja lisääntynyt maahanmuutto ovat lisänneet maan muiden osien ulkomaalaistaustaista väestöä.

Vuonna 2016 ulkomaalaistaustaisten määrä Suomessa oli 365 000 (henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla). Suurimmat taustamaaryhmät olivat entinen Neuvostoliitto, Viro ja Somalia.

Suomessa asui vuoden 2016 lopussa lähes 244 000 ulkomaan kansalaista, joista suurin osa (yli 50 000) oli Viron kansalaisia. Seuraavaksi suurimmat ryhmät kansalaisuuden mukaan olivat venäläiset ja irakilaiset.

Vieraskielisten osuus oli vuoden lopussa 6,4 prosenttia koko väestöstä, ja selvästi yleisin vieras kieli oli venäjä, sen jälkeen viro ja arabia.

Turvapaikkapäätökset (myönteiset ja kielteiset) sekä kiintiöpakolaiset. Tähän näkyviin vuoden 2015 jälkeen tulleet tiukennukset vaikutuksineen. Havainnollistava pylväsdiagrammi.

Maahanmuuton sanastoa

Pakolainen on YK:n pakolaissopimuksen mukaan henkilö, jolla on perusteltu aihe pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan. Sota, luonnonkatastrofi tai köyhyys ei ole sopimuksen määritelmän mukaisesti pakolaisuuden syy. Suomessa kutsutaan pakolaisiksi myös niitä, jotka ovat saaneet jäädä maahan suojelun tarpeen vuoksi tai humanitäärisistä syistä.

Kiintiöpakolainen on henkilö, jolla on YK:n myöntämä pakolaisen asema ja joka kuuluu vastaanottavan maan pakolaiskiintiöön. Heidät on valittu yhdessä YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kanssa ja Suomi on myöntänyt oleskeluluvan pakolaiskiintiön puitteissa. Myös edellä mainittujen henkilöiden myöhemmin Suomeen saapuvat perheenjäsenet luetaan pakolaisiksi.

Turvapaikanhakija on henkilö, joka on kotimaassaan joutunut vainon kohteeksi ja joka anoo kansainvälistä suojelua ja oleskeluoikeutta toisesta maasta. Odottaessaan päätöstä hakemukseensa heitä ei voi pitää varsinaisesti maahanmuuttajina, koska suuri osa käännytetään maasta. Sen sijaan oleskeluluvan saaneista tulee virallisesti maahanmuuttajia.

Paluumuuttajalla tarkoitetaan henkilöä, joka palaa lähtömaahansa. Suomessa paluumuuttaja tarkoittaa entisiä tai nykyisiä Suomen kansalaisia ja heidän perheenjäseniään tai jälkeläisiään, jotka muuttavat Suomeen. Suomessa paluumuuttajiksi on sanottu myös inkerinsuomalaisia.

Kotouttamisella viitataan niihin toimenpiteisiin, joita yhteiskunta tarjoaa kotoutumisen mahdollistamiseksi ja tukemiseksi.

Kotoutumiskoulutus voi olla joko TE-palveluiden järjestämää tai omaehtoista opiskelua, josta on sovittu TE-toimiston kanssa. Kotoutumiskoulutuksessa opiskellaan suomen kieltä ja Suomen yhteiskuntaan liittyviä asioita.

Kotoutumissuunnitelman ajaksi on määritelty lainsäädännössä kolme vuotta, ja sitä voidaan pidentää erityisillä perusteilla kahdella vuodella. Kotoutumisaikana maahanmuuttajien on tarkoitus hankkia suomalaisessa työelämässä tarvittava kielitaito ja muut yhteiskuntavalmiudet. TE-toimistossa laadittava suunnitelma sisältää tavoitteet kieliopinnoista ja muista toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on edesauttaa maahanmuuttajan integroitumista suomalaiseen työelämään. Kunta laatii suunnitelmat mm. kotiäideille ja vanhuksille. Kotoutumislaki mahdollistaa myös moniammatillisena yhteistyönä laadittavan perheen kotoutumissuunnitelman.

Palvelut maahanmuuttajille (henkilöille, joilla on oleskelulupa)

Maahanmuuttajat ovat tasavertaisia kuntalaisia ja heidät ohjataan pääsääntöisesti käyttämään kunnan
peruspalveluita. Mikäli kunnan tarjoamat palvelut eivät kohtaa asiakkaan tarpeita, voi järjestöiltä hakea tukea erilaisiin elämän haasteisiin. Suurin osa järjestöistä tarjoaa vapaaehtoisvoimin toimivaa apua ja tukea.

Maahanmuuttajat saavat sosiaalipalvelut tavallisesti omasta sosiaalitoimistostaan, poikkeuksena ulkomaalaistoimiston asiakkaat, mutta ulkomaalaistoimiston palvelujen piiriin kuuluvat Turkuun ulkomailta, vastaanottokeskuksista tai muista kunnista muuttavat kiintiöpakolaiset, oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat, entisen Neuvostoliiton alueelta tulleet paluumuuttajat sekä myöhemmin Suomeen tulleet perheenjäsenet. Asiakkuusaika on keskimäärin noin kolme vuotta maahantulosta, jonka jälkeen asiakkuus siirtyy normaalipalvelujen piiriin.

Ulkomaalaistoimiston perhe- ja sosiaalipalveluihin kuuluvat vastaanottovaiheen palvelut, avohuollon aikuis- ja lapsiperhesosiaalityö, kotoutumispalvelut, avustaminen perheenyhdistämisprosessissa, avustaminen paluumuuttoprosessissa ja ohjaus normaalipalvelujen piiriin.

Kotoutumispalvelujen tavoitteena on tukea pakolaisten ja paluumuuttajien kotoutumista ja omatoimista selviytymistä suomalaisessa yhteiskunnassa. Asiakas laatii yhdessä sosiaalityöntekijän ja tarvittaessa muiden viranomaisten kanssa kotoutumissuunnitelman viiden kuukauden kuluessa asiakkuuden alkamisesta. Suunnitelman toteutumista seurataan yhdessä.

Kotoutumispalveluihin kuuluvat:

• ohjaus ja neuvonta arkipäivän käytännöistä, yhteiskunnan toiminnoista, kielikursseista ja muusta koulutuksesta
  
• neuvonta sosiaaliturvasta, taloudellisen tilanteen selvitys sekä tarvittaessa toimeentulotuen/kotoutumistuen myöntäminen
  
• neuvonta muutoksenhakuprosessiin liittyen
  
• kotoutumiseen liittyvät yksilö- ja perhekohtaiset keskustelut ja tapaamiset sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien kanssa
  
• kotoutumiseen liittyvät retket ja leiritoiminta
  
• mahdollisuus saada psykologilta tukea kotoutumiseen liittyvissä asioissa
  
• neuvontaa perheenyhdistämiseen liittyvissä asioissa
  

Maahanmuuttoviraston ohjauksessa toimivat vastaanottokeskukset järjestävät tarvittavat palvelut vastaanottopalveluina. Niihin kuuluvat majoitus, vastaanotto- tai käyttöraha, välttämättömät sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut, tulkki- ja käännöspalvelut sekä työ- ja opintotoiminta. Myös ateriat voidaan järjestää vastaanottopalveluina.

Käytännössä sosiaali- ja terveyspalvelut hankitaan ostopalveluna kunnista ja yksityisiltä. Aikuiset hakijat ovat oikeutettuja kiireelliseen terveydenhoitoon ja heillä on oikeus saada terveydenhuollon ammattihenkilön välttämättömiksi arvioimia muita terveyspalveluja. Alaikäiset hakijat ovat oikeutettuja samoihin terveyspalveluihin kuin kuntalaiset.

Turvapaikanhakija ei saa Kelan etuuksia. Henkilö on oikeutettu Kelan ja kuntien tarjoamiin etuuksiin vasta sitten, kun hän saa oleskeluluvan.

1) Ympäri Suomea toimii monikulttuurisia järjestöjä (esim. Turussa Yhdessä-yhdistys) sekä muita järjestöjä, joilla on monikulttuurista toimintaa. Selvitä, millaisia palveluita ja harrastusmahdollisuuksia järjestöt tarjoavat omalla paikkakunnallasi tai lähialueella:

a) maahanmuuttajanuorille

b) turvapaikkaa hakeville nuorille

2) Järjestetäänkö lähialueellasi jotakin kaikille avointa, monikulttuurista toimintaa (tapahtumat, harrasteryhmät, kerhot, illanvietot ym.)?

Jos mahdollista, käy jossakin tällaisessa tilaisuudessa. Opitko jotakin uutta?

Faktaa maahanmuutosta 2017. Viitattu 11.11.2017 https://www.maahanmuutto.net/

Infopankki.fi. 2017. Maahanmuuttajana Suomessa. Viitattu 20.11.2017 https://www.infopankki.fi/fi/elama-suomessa/maahanmuuttajana-suomessa

Lehtonen, A & Niinimäki, T. 2015. Perheenyhdistämisen hyvät käytännöt. Työskentelymalli perheenyhdistämisen kautta saapuvien maahanmuuttajien vastaanottoon. Erityishuoltojärjestöjen liitto Ehjä. Viitattu 10.11. 2017 https://static1.squarespace.com/static/588b45a9be659431218f8388/t/592ef31f37c5811d2cbdad3f/1496249227777/opy_opas.pdf

Martikainen, T; Sintonen, T. & Pitkänen, P. 2006. Ylirajainen liikkuvuus ja etniset vähemmistöt. Teoksessa T. Martikainen (toim.) Ylirajainen kulttuuri. Etnisyys Suomessa 2000-luvulla. Helsinki: SKS.

Tilastokeskus 2017. Viitattu 9.11.2017 https://www.tilastokeskus.fi/tup/maahanmuutto/index.html

Väestöliitto 2017. Maahanmuuttajat. Viitattu 16.11.2017

https://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/tilastoja/maahanmuuttajat/