Johdanto

Psykososiaalisen tuen määritteleminen ei ole yksinkertaista. Psykososiaalinen tuki voi käytännössä olla hyvinkin laajaa ja arjessa tapahtuvaa. Psykososiaalinen tuki on kattotermi kaikelle sille toiminnalle, jota järjestetään henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä vaikeiden aiempien kokemusten ja nykyisen tilanteen tuottamien seuraamusten torjumiseksi ja lievittämiseksi (Snellmann 2016).

On hyvä tietää perusasioita kohderyhmästä ja sen tuen tarpeista. Mielenterveys, hyvinvointi ja psykososiaalinen tukeminen liittyvät kiinteästi yhteen. Tässä valmennuspaketissa käydään ensin läpi, mitä tarkoitetaan nuorten mielenterveydellä ja millaisia mielenterveyteen liittyviä haasteita nuorilla on. Lisäksi tarkastellaan hyvinvointia ja erilaisia suojaavia tekijöitä nuorten näkökulmasta. Tämän jälkeen perehdytään siihen, mitä nuorten psykososiaalinen tuki voi käytännössä olla.

Mielen hyvinvoinnin kannalta olennaista on kaikki tapahtunut, mutta myös mieltä kuormittavat asiat nykyhetkessä. Voidaan puhua erilaisista stressitekijöistä. Ihmiset reagoivat tapahtumiin eri tavoin ja siksi resilienssin (selviytymiskykyisyyden) käsitettä on syytä avata tarkemmin. Nuorten kanssa työskentelemisessä olennaisena nostetaan esille yksilöllinen työskentely, työntekijän läsnäolo ja nuoren kuunteleminen, kiintymys- tai luottamuksellinen suhde sekä toiminnallisuus.

Maahanmuutto on psyykkinen prosessi, ja siksi tietoisuus eri tunteista ja mielentiloista, joita voi nousta esille, on ensiarvoisen tärkeää. Olennaista on myös työntekijöiden oma jaksaminen ja oman voinnin kuuntelu. Valmennuspaketti käsittelee myös tätä aihetta. 

Valmennuspaketin toisessa osassa esitellään erilaisia hyväksi todettuja harjoituksia. Siinä käsitellään lyhyesti eri projekteja ja toimivia käytäntöjä. Hyvinvointia voidaan lähestyä eri käytännön harjoitteiden kautta, valmennuspaketissa käsitellään niin rentoutusharjoituksia kuin muitakin konkreettisia harjoituksia, joita nuoret voivat tehdä itse tai joita voidaan tehdä yhdessä nuorten kanssa.